Helppohoitoiset ja terveet päärynät

Haukkaa, haukkaa hedelmää, omenaa tai päärynää...

Helppohoitoiset ja terveet päärynät

Parhaiten kylmyyttä sietävät lajikkeet tuottavat satoa Pohjois-Suomessa asti. Päärynäpuut eivät kaipaa jatkuvaa leikkausta eivätkä rupiruiskutuksia. Kaupan päälle tulevat upea kukinta ja ruskavärit.

Päärynää on viljelty Pohjoismaissa jo keskiajalla. Useimmat päärynälajikkeet kestävät talvet Etelä-Suomessa, mutta sitkeimmät venäläisperäiset päärynät menestyvät IV–V-vyöhykkeillä. Erityisen lämpimillä paikoilla ja matalaksi leikattuina ne selviävät vieläkin pohjoisempana, kuten Sallassa hedelmiä tuottanut ’Tsisovskaja’.

Kylmää uhmaava koristepuu

Komeaa päärynäpuuta kelpaa katsella ja istuttaa se pihan parhaimmalle paikalle. Joka kevät valkoiset kukat puhkeavat oksille, vaikka ne joutuvat alttiiksi halloille ja tuulille – päärynäpuu kukkii peräti kaksi viikkoa aiemmin kuin omenapuut. Kun tuoksuvat terälehdet varisevat maahan, alkavat hedelmät kehittyä ja oksia verhoavat terhakat lehdet. Kasvukauden huipentaa kypsyvien päärynöiden makea tuoksu ja punaisena hehkuva ruska-asu.

Päärynäpuuta ei tarvitse leikata yhtä paljon kuin omenapuuta. Jos päärynän kasvattaa kuin koristepuun eikä halua pitää sitä matalana, leikkausta ei tarvita juuri koskaan. Ruvenkestävien lajikkeiden ansiosta myös kasvinsuojelutyöt vähenevät minimiin.

Istuta useampi lajike

Kun päärynäpuita istuttaa lähekkäin vähintään kahta eri lajiketta, ne pölyttävät toisensa kukinta-aikaan. Ristipölytys tuottaa todistetusti suurimman ja laadultaan parhaimman sadon. Yksi puista voi olla esimerkiksi aikainen kesäpäärynä ’Lada’ ja toinen syyspäärynä ’Karamelnaja’. Näin satokausi pitenee, kun hedelmät kypsyvät eri aikaan. Pisimmillään poimittavaa riittää elokuun lopulta pakkasiin eli syys–lokakuun vaihteeseen.

Päärynät voi poimia hieman raakoina. Myöhäisten lajikkeiden hedelmät säilyvät 1–2 asteen lämpötilassa jopa jouluun. Varastoitaessa maku paranee, sokeripitoisuus kasvaa ja kovuus katoaa.

Näin onnistut

  • Kasvupaikka aurinkoinen, suojassa kylmiltä tuulilta ja hallalta, loivassa rinteessä, kumpareella tai lähellä seinustaa.
  • Kasvualusta 80 cm syvä, hyvin vettä läpäisevä, peruslannoitettu ja -kalkittu, pH 6–6,5. Kata maanpinta.
  • Tue taimi parin vuoden ajan.
  • Kastele säännöllisesti istutuskesänä kunnes puu on juurtunut.
  • Lannoita varovasti ja vain tarvittaessa. Typetön syyslannoitus yleensä eduksi.
  • Suojaa runko ja alaoksat verkoilla myyriltä ja jäniksiltä.
  • Vähäisempi leikkaustarve kuin omenapuulla. Lyhennä istutettaessa latvaa, jos se on ylipitkä. Muulloin poista kilpalatvat, liian tiheät ja vioittuneet oksat.

Teksti: Ella Räty