Magnolia – kukkivien puiden kuningatar

Magnolia – kukkivien puiden kuningatar

Magnoliat kasvoivat maapallolla jo yli sata miljoonaa vuotta sitten. Niiden herkkää kauneutta ovat ihmiset ihastelleetaina antiikin ajoista lähtien. Tässä esiteltävien kestävien lajikkeiden ansiosta myös suomalaisilla on nyt mahdollisuus kasvattaa näitä kaunottaria omissa puutarhoissaan.

Magnoliat ovat tunnettuja kauniista kukinnastaan. Varhain keväällä niiden paljaat versot peittyvät lukemattomiin suuriin kukkiin, jotka levittävät ihanaa tuoksua ympärilleen. Kukkivassa magnoliassa on lähes ylimaallisen herkkää, ajatonta kauneutta. Magnolioiden kukkia on monenlaisia: jotkut ovat tähtimäisiä, toiset maljamaisia tai tulppaanimaisia. Väriltään ne ovat yleensä puhtaan valkoisia tai hennon punertavia, mutta myös purppuranpunaisia ja keltakukkaisia lajikkeita on olemassa.

Muistoja miljoonien vuosien takaa

Magnoliat tuovat mukanaan tuulahduksen muinaisuutta. Ne kuuluvat kaikkein vanhimpien kukkakasvien joukkoon. Aikoinaan ne hallitsivat maapalloa yhdessä dinosaurusten kanssa, ja magnoliametsiä kasvoi jopa täällä pohjolassa. Nykyiset magnoliat ovat niiden kasvien jälkeläisiä, jotka selvisivät jääkausista ja lukuisista muista luonnonmullistuksista. Sanotaan että magnoliat eivät ole ulkoisesti juurikaan muuttuneet sitten noiden aikojen.

Magnolioiden suku on suuri ja laajalle levinnyt. Sen levinneisyys ulottuu tropiikista aina lauhkean vyöhykkeen vuoristometsiin asti Aasian ja Amerikan mantereilla. Meillä viljeltävät lajit ovat kotoisin Japanista, Koreasta, Kiinasta sekä Pohjois-Amerikasta.

Kauneuden lähettiläät

Jo muinaiset kiinalaiset viljelivät magnolioita puutarhoissaan. Heille magnolian kukka edusti äärimmäistä puhtautta ja valaistumista. He pitivät magnolioiden keväistä kukintaa suuressa arvossa ja viettivät jopa yönsä magnoliapuiden alla todistaakseen niiden puhkeamista kukkaan. Magnolioiden tullessa Eurooppaan 1700–1800 lukujen vaihteessa ne aiheuttivat sensaation. Ensimmäiset magnolialajikkeet jalosti 1800-luvun alun Ranskassa Napoleonin armeijan entinen upseeri, joka päätti luopua sotimisesta ja keskittyi kasvien jalostukseen. Nykyään on olemassa jo useita tuhansia lajikkeita ja magnolioiden nauttima suosio on säilynyt vuosisadasta toiseen.

Vuoristometsien aateliset puutarhassa

Luonnossa magnoliat kasvavat vuorten rinteillä ja jokien varsilla multavassa ja ravinteikkaassa maassa. Ne viihtyvät parhaiten muiden puiden latvusten alla suojassa kylmiltä tuulilta ja paahteelta. Puutarhassa ne tulisi istuttaa samankaltaisille paikoille. Kasvupaikan tulee olla mahdollisimman suojaisa ja lämmin. Kaikki Suomessa hyvin menestyneet magnoliat kasvavat tällaisilla paikoilla rakennusten seinustoilla tai lämpimillä rinteillä. Maan tulisi olla läpäisevää, lievästi hapanta (pH 5-6), runsasmultaista ja tuoretta. Magnolioiden juuristo on herkkä kuivuudelle ja liialle märkyydelle. Jäykässä savimaassa magnoliat eivät viihdy. Maahan kannattaa lisätä runsaasti eloperäistä ainesta (lehtiä, kompostia) ja juuristoalue on hyvä pitää katettuna. Alkuvuosina kannattaa huolehtia pensaiden kastelusta kuivimpina kausina.

Tutkittua tietoa Suomen magnolioista

Magnolioita on totuttu pitämään liian arkoina Suomen olosuhteissa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, sillä Suomesta löytyy lukuisia vanhoja yksilöitä, jotka ovat selvinneet monista kovista pakkastalvista. Juha Ujula teki hortonomin opinnäytetyönään kartoituksen Suomen magnolioista selvittääkseen niiden talvenkestävyyttä ja menestymistä Suomessa. Tämä tutkimus tehtiin yhdessä Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kanssa vuonna 2009. Tutkimuksen mukaan Suomessa kasvaa lähes 600 magnoliaa, yhteensä 11 eri lajia ja 35 lajiketta. Parhaiten magnoliat ovat viihtyneet lounaissaaristossa sekä etelä- ja lounaisrannikolla. Monet magnoliat ovat osoittautuneet talvenkestäviksi Etelä-Suomessa. Paras kestävyys saavutetaan kun käytetään kotimaisia omajuurisia astiataimia.

 

Talvenkestävät magnoliat

 

Magnolia kobus

Japaninmagnolia (M. kobus) kukkii vapun aikoihin ennen lehtien puhkeamista. Tähtimäiset, valkoiset kukat ovat suuria (10-15 cm) ja voimakastuoksuisia. Lajista kasvaa ajan mittaan 5-8 m korkea, pystykasvuinen puu. Japaninmagnolia kuuluu kestävimpiin magnolioihin ja on menestynyt hyvin aina Keski-Suomessa asti. Mustilan arboretumissa Elimäellä kasvaa 30-luvulla istutettu puu, joka kukkii yhä runsaasti joka kevät.

 

Tähtimagnolia (M. stellata) on pienikasvuinen, noin 2 metrin korkuinen pensas Keski-Japanin vuoristoista. Se on kuin pienennetty versio japaninmagnoliasta ja kukkii suurin (7-10 cm) valkoisin tähtimäisin kukin toukokuun alussa. Tähtimagnolia on menestynyt lupaavasti etelärannikolla. Se soveltuu erinomaisesti myös ruukkukasvatukseen. Runsaskukkainen ja kukkii jo nuorena.

 

Magnolia ’Royal Star’

’Royal Star’ on tähtimagnolian (M. stellata) suosittu lajike. Se on 2-3 metriä korkea, tiheäkasvuinen pensas, joka kukkii ennen lehtien puhkeamista toukokuun alussa. Tähtimäiset kukat ovat nuppuvaiheessa vaaleanpunaisia ja muuttuvat avauduttuaan valkoisiksi. ’Royal Star’ on menestynyt hyvin lounaisrannikolla ja saaristossa.

 

Tähtimagnolian ’Rosea’ -lajikkeella on erityisen kauniit tähtimäiset, puolikerrotut vaaleanpunaiset kukat. Se kukkii toukokuun alussa. ’Rosea’ on pieni, 1-1,5 m korkea pensas. Kauneutensa vuoksi sitä kannattaa ehdottomasti kokeilla Etelä-Suomessa.

 

 

Magnolia ’Leonard Messel’

’Leonard Messel’ kuuluu kestäviin tarhamagnolioihin (M × loebneri). Se on tiheäkasvuinen 3-4 metrin korkuinen pensas. Vaaleanpunaiset tähtimäiset kukat puhkeavat toukokuun alussa yhtä aikaa lehtien kanssa. Tämä on yksi kestävimmistä ja kauneimmista lajikkeistamme. Kirkkonummella kasvava yksilö on jo 30-vuotias eikä ole kärsinyt koskaan talvivaurioista.

 

Magnolia ’Wada’s Memory’ on japaninmagnolian ja pajunlehtimagnolian (M. salicifolia) välinen risteymä. Se kasvaa pieneksi monirunkoiseksi puuksi ja kukkii runsaasti toukokuun alussa ennen lehtien puhkeamista. Valkoiset kukat ovat hyvin suuria (15 cm) ja voimakastuoksuisia. Kehälehdet ovat koristeellisesti alaspäin riippuvia. ’Wada’s Memory’ on ollut täysin talvenkestävä lounaisrannikolla.

 

Magnolia ’Merrill’

’Merrill’ on valkokukkainen tarhamagnolia, joka kasvaa noin 3 metriä korkeaksi pensaaksi. Suuret maljamaiset kukat ovat tuoksuvia ja erittäin kauniita. ’Merrill’ kukkii toukokuun alussa ennen lehtien puhkeamista. Kukinta alkaa jo hyvin nuorella iällä. Tämä upea lajike on osoittautunut erittäin talvenkestäväksi Etelä-Suomessa.

 

Sihteerikkömagnolia ’Galaxy’ (Magnolia liliiflora ’Nigra’ x M. sprengeri ’Diva’) on eksoottisen näköinen lajike, jolla on valtavan isot (jopa 20-25 cm) ruusunpunaiset kukat. Se kukkii lehtien puhjetessa toukokuun alussa. Tämä lajike on suurilehtinen ja voimakaskasvuinen pensas, joka on menestynyt lupaavasti Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa.

 

Magnolia ’Susan’

Sihteerikkömagnolia ’Susan’ (Magnolia liliiflora) kuuluu amerikkalaisiin ”tyttömagnolioihin”. Se on yksi kauneimmista lajikkeistamme. Maljamaiset purppuranpunaiset kukat puhkeavat toukokuun alussa lehtien puhjetessa. Kukinta jatkuu useita viikkoja. Tälle kaunottarelle kannattaa varata puutarhan suojaisin paikka. Se on myös erinomainen ehdokas ruukkupuukasvatukseen. ’Susan’ on menestynyt lupaavasti saaristossa sekä lounaisrannikolla.

 

 

 

 

Magnolia sopii myös ruukkupuuksi

Jos puutarhastasi ei löydy sopivaa paikkaa magnolialle, ei ole syytä huoleen. Magnoliat soveltuvat erinomaisesti myös ruukkukasvatukseen. Kiinassa ja Japanissa niitä on viljelty ruukkupuina useiden satojen vuosien ajan. Magnolioita voidaan kasvattaa viherhuoneissa tai ulkona, kunhan ruukut talvetetaan viileässä tilassa kuten kellarissa. Ruukkukasvatukseen kannattaa valita pienikokoinen laji kuten tähtimagnolia (M. stellata) tai joku sen lajikkeista.

Teksti: Juha Ujula.

Avainsanat: