Metsäpuurtahan lumoa

17.6.2012

Puutarhan metsäiseen nurkkaan, isojen puiden katveeseen tai talon varjopuolelle voit luoda upean, monikerroksellisen metsäpuutarhan. Pensaskerroksen voivat muodostaa esim. alppiruusut, kalmiat ja hortensiat erilaisten havukasvien ohella. Puutarhan lattiatason luovat erilaiset perennat, joista olemme Viherringissa koonneet sinulle seuraavan valikoiman:

Sinikämmen

Japanista kotoisin oleva sinikämmen (Glaucidium palmatum) kukkii touko-kesäkuussa. Sen suuret kuppimaiset kukat ovat joko siniliilat tai vaaleanpunaiset, joskus myös valkoiset. Kasvin englanninkielinen nimi Japanese Wood Poppy (japanilainen metsäunikko) on hyvin kuvaava, sillä sinikämmenen lehdistö on rehevä ja kauniin kirkkaanvihreä. Yksittäinen lehti voi olla jopa 30 cm leveä. Korkeutta kasvilla kertyy 45-60 cm. Tämä upea varjoperenna viihtyy kuohkeassa ja runsasmultaisessa maaperässä onhan se kotoisin Hokkaidon kosteista vuoristometsistä. Suomen tunnetuimmat sinikämmenkasvustot Mustilan arboretumissa Elimäellä ovat jo vuosikymmeniä vanhoja. Nyt tätä harvinaista kasvia on tarjolla Viherrinki-myymälöissä kautta maan.

Soreahiirenporras

Soreahiirenporras (Athyrium filix-mas) on sirorakenteinen saniainen, jonka lehtiruodit voivat kasvaa metrin mittaisiksi. Hiirenporras on kestävä koko maassa. Se viihtyy parhaiten kosteissa metsissä, puolivarjosta varjoon.

Kielo

Tämä Suomen kansalliskukaksikin vuonna 1982 valittu kasvi on tyylikäs ja näyttävä koristekasvi. Kielo (Convallaria majalis) viihtyy lehdoissa ja kuivissa kangasmetsissä. Se menestyy jopa kivikkorinteissä. Kielon vitivalkeat kellomaiset kukat hehkuvat puhtaina ja ylväinä alkukesän metsäpuutarhan katveessa levittäen ihastuttavaa tuoksua ympärilleen.

Jouluruusut

Aikaisin keväällä avautuvat hieman kellomaiset kukat nuokkuvat aavistuksen verran. Kasvin selkeät ja samalla herkät kukat, upeat värit ja sitkeä luonne saa puutarhurin helposti pauloihinsa.

Rönsytiarella

Rönsytiarella (Tiarella cordifolia) on kaunislehtinen, nopeasti leviävä siro kasvi. Se on loistava maanpeittokasvi varjoisiin ja puolivarjoisiin kasvupaikkoihin. Lehmuksenvihreät lehdet antavat keväällä raikasta pohjaväriä metsäpuutarhaan ja alkukesällä kasvusto peittyy valkoisiin, hennosti tuoksuviin ja tähtimäisiin kukkiin. Syksyllä lehdistö punertuu kauniisti. Parhaiten tiarella viihtyy multavassa, ei liian kuivassa paikassa.

Arovuokko

Arovuokko (Anemone sylvestris) on helppohoitoinen ja helposti leviävä perenna. Se viihtyy aurinkoisilla, puolivarjoisilla ja kosteahkoilla kasvupaikoilla samoin kuin kotoinen valkovuokkokin. Arovuokko kukkii kesäkuussa suurin jopa 5 cm levein kukin. Toisin kuin serkkunsa valkovuokon, arovuokon kiiltäväpintaiset lehdet säilyvät pitkään kukinnan jälkeen.

Isopiippo

Koristeheinät alkavat saada ansaittua huomiota myös suomalaisissa puutarhoissa. Monet heinät viihtyvät auringossa hietikolla, mutta on myös lajikkeita jotka vaativat varjoisan tai kostean kasvupaikan. Lajeista löytyy mätästäviä lajeja sekä rönsyilevästi leviäviä. Heiniä ja saroja on hyvä istuttaa perennojen joukkoon keventämään suuria istutusryhmiä. Isopiippo (Luzula sylvatica) tekee ikivihreät, isot ja leveät lehdet. Sen kasvutapa on mätästävä, pystykasvuinen ja rehevä. Korkeutta kasville kertyy n. 60 cm. Paras kasvupaikka on puolivarjoinen tai varjoinen, kostea ja tuore maa.

Vinkki:

Istuta jouluruusut syvään, runsasmultaiseen ja ravinteikkaaseen, kalkkipitoiseen maahan. Vältä seisovaa vettä. Suotuisin paikka on puolivarjoisa. Leikkaa edellisvuotiset kuivuneet lehdet pois aikaisen keväällä. Poikkeuksena haisujouluruusu, joka leikataan vasta kukinnan jälkeen. Maan alkaessa routaantua peittele jouluruusut ilmavasti lehdillä tai havukatteella. Vältä jouluruusujen siirtoa paikasta toiseen. Siirto heikentää kukintaa.