Peittokasvit pelastavat kitkemiseltä

Katetussa maassa kasvit viihtyvät paremmin

Peittokasvit pelastavat kitkemiseltä

Maanpeitekasvit vähentävät ikävän kitkemistyön minimiin. Ne kaunistavat puiden ja pensaiden alustat, ja luontokin kiittää ekologisesta katteesta.

 

Kasvillisuus on luonnollisin ja kaunein maanpinnan kate. Se estää mullan ja ravinteiden huuhtoutumisen sateissa. Peittokasvit tasaavat lämpötilan ja kosteuden vaihtelua maassa, jolloin esimerkiksi juuret eivät kärsi helteellä kuivuudesta. Tasaisempi kosteus edistää myös maan pieneliöiden hyvinvointia. Pieneliöt, kuten kastemadot, puolestaan varmistavat maan hyvän mururakenteen.

Istutusalueiden rajaus ja peittokasvit vähentävät huomattavasti rikkakasvien kitkemistä, kotipihan puuduttavinta työtä. Istutettavalta alueelta poistetaan ensin monivuotiset rikkakasvit juurineen. Sitten maanpeitekasvit istutetaan peruslannoitettuun ja -kalkittuun multaan. Sopivin välein istutetut taimet leviävät 1–2 kesässä yhtenäiseksi kasvimatoksi, jonka keskellä rikkakasvien siemenet eivät idä.

Vaihtoehto nurmikolle

Maanpeitekasvit sopivan erityisen hyvin jyrkkiin luiskiin ja muihin kapeisiin kaistaleisiin, missä ruohonleikkuu olisi vaikeaa. Myös puiden ja pensaiden alustat ovat oivallisia paikkoja maanpeittäjille – luonnossakin puiden juurella kasvaa aina matalia aluskasveja. Ne suojaavat paitsi juuristoa myös runkoja ruohonleikkurilta.

Nurmikkoa on leikattava säännöllisesti. Sen sijaan maanpeitekasveja ei pääsääntöisesti leikata. Vain peittokasveina toimivia pensaita on syytä harventaa, kun oksat alkavat ränsistyä vanhuuttaan.

Vaikka peittokasvit ovat monissa paikoissa helppohoitoisempia kuin nurmikko, ne eivät sovellu alueille, missä liikutaan ahkerasti. Mikään peitekasvi ei siedä loputtomasti tallausta.

Katetussa maassa kasvit viihtyvät paremmin.

Joka pihalle löytyy sopiva peittokasvi

Maan kattamiseen sopivia kasveja on perennojen, pensaiden ja köynnösten joukossa. Havukasvit ja ainavihannat perennat – esimerkiksi talvio ja peittolehti –  tuovat eloa ja vihreyttä puutarhaan talvellakin.

Sitkeimmät peittokasvit menestyvät melkein missä tahansa: auringossa ja varjossa, niin kuivassa kuin kosteassa maassa. Tällaisia ”jokapaikan” kasveja ovat esimerkiksi tuivio ja rönsyansikka.

Peittoruusu ´The Fairy´ viihtyy aurinkoisessa ja tuoreessa maassa.

Peittoruusu ´The Fairy´ viihtyy aurinkoisessa ja tuoreessa maassa.

Maanpeittäjiä auringosta varjoon

Lamohietakirsikka

Paahteessa viihtyvä pensas suikertaa maanmyötäisesti. Valkeat kirsikankukat keväällä, sinivihreät lehdet ja tulenpunainen syysväri. Korkeus 20 cm. A, Kuiva–Tuore.

Peittoruusu ’The Fairy’

Kestävä ruusuklassikko kukkii koko kesän. Tuoksuvat kukat ovat runsaissa, 10–15 kukan tertuissa. Korkeus 50 cm. A, Tuore.

Tiukukärhö ’Arabella’

Erittäin runsaskukkainen ja matalahko. Violetinsiniset, 7–9 cm kukat heinä–elokuun vaihteesta syksyyn. Tuettuna 1,5–2 m. A–Pv, Tuore.

Rönsyansikka

Kauniit kolmisormiset lehdet pysyvät vihreinä talven yli lumen suojassa. Keltaiset kukat touko–kesäkuussa. Perenna viihtyy monenlaisilla kasvupaikoilla. 10 cm. A–V, Kuiva–Tuore.

Rentoakankaali ’Burgundy Glow’

Kolmiväriset lehdet ja toukokesäkuussa siniset kukat. Ruohovartinen perenna on parhaimmillaan puolivarjossa, tuoreessa maassa. 10–20 cm. Pv Kuiva–Tuore.

Köynnöshortensia

Varjopaikan upein köynnös! Vitivalkoiset, 10–20 cm:n kokoiset kukinnot heinäkuulta syksyyn. Kiinnittyy tukeen kiipimäjuurillaan, viihtyy kalkitsemattomassa maassa. Tuettuna 5–15 m. Pv–V, Tuore.

Suikerosorvarinpensas ’Emerald Gaiety’

Ainavihannat valkoreunaiset lehdet ja lamoavat oksat. Sopii vaikkapa alppiruusujen aluskasviksi. 20–30 cm. Pv–V, Tuore.

Varjoyrtti ’Green Carpet’

Ikivihreä, matala varjoyrtin lajike on helppohoitoinen perenna. Istuta havukasvien, rodojen ja pensasmustikan seuraan. 20 cm. Pv–V, Tuore.

Puutarhurisi vinkki

Köynnökset sopivat erinomaisesti maanpeittäjiksi. Ne leviävät nopeasti pitkien versojen avulla.