Pikkupuut piristävät pihaa

Pikkupuut piristävät pihaa

Jotta puutarha ei näytä lattealta, se tarvitsee erimuotoisia ja -korkuisia kasveja. Ylöspäin kurkottavat, kapeat pilaripuut mahtuvat jopa kaikkein pienimpiin pihoihin. Leveät ja matalat riippapuut puolestaan tuovat pihaan sateenvarjomaisia muotoja.

Pienet puut eivät varjosta liikaa. Niiden juurella voi kasvattaa lähes mitä tahansa kuten yrttejä, vihanneksia, kukkia, köynnöksiä ja matalia pensaita. Jopa riippaomenapuiden alla voi kasvattaa monenlaista, kun leikkaat rohkeasti oksia lyhyemmäksi.

Pienten puiden hoito on hyvin helppoa ja leikkaustarve minimaalinen – yleensä riittää kun puista poistetaan vioittuneet ja kuivuneet oksat sekä juurivesat. Pienet puut viihtyvät, kun kasvualusta on peruskalkittua ja lannoitettua puutarhamultaa vähintään 60 cm:n syvyydeltä ja metrin leveydeltä.

Amelanchier alnifolia
Marjatuomipihlaja ’Obelisk’
Vyöhykkeet I–VI

Kapealatvainen, noin 3-metriseksi kasvava ’Obelisk’ on koriste- ja hyötykasvi samassa paketissa. Se kukkii valkoisin tertuin touko–kesäkuussa. Kukat näyttävät tuomen kukilta, mutta tuoksuvat kuin pihlaja. Jo keskikesällä puusta voi poimia makeita, mustansinisiä marjoja. Sellaisenaan hyvältä maistuvat marjat käyvät hyvin myös leivontaan sekä mehu- ja hilloseoksiin. ’Obelisk’ on talvenkestävä linjalla Rovaniemi–Suomussalmi eli vyöhykkeillä I–VI.

Amelanchier canadensis
Kanadantuomipihlaja ’Rainbow Pillar’
Vyöhykkeet I–V

Pystyoksainen ”sateenkaaripilari” on saanut nimensä syysväristä, joka loimottaa samanaikaisesti tulenpunaisena, oranssina, keltaisena ja vihreänä. Varhain keväällä katseet kerää kukinta: lumivalkeat, pihlajalle tuoksuvat kukkatertut avautuvat ennen lehtiä. Lehdet punertavat keväällä. Heinä–elokuussa valmistuvat mustansiniset, syötävät marjat. Noin 4 m korkea ja 2,5 m leveä monikäyttöpuu on talvenkestävä Oulun paikkeille.

Sorbus-hybridi
Pylväspihlaja ’Autumn Spire’
Vyöhykkeet I–V

Pilarimainen puu on lumoavin syyskesällä, kun sitruunankeltaiset marjatertut ja tulipunainen lehdistö loistavat rinta rinnan. Kesäkuussa puuta koristavat isot valkoiset kukinnot. Korkeus 4–5 m, leveys vain 1–1,5 m. ’Autumn Spire’ tunnetaan myös lajikenimellä ’Flanrock’; se syntyi Irlannissa sitruunapihlajan siemenestä. Talvenkestävä arviolta Oulun korkeudelle asti.

Malus-hybridi
Rautatienomenapuu ’Hyvingiensis’
Vyöhykkeet I–V

Suomen suosituin riippaoksainen omenapuu syntyi Hyvinkäällä VR:n keskuspuutarhalla reilut sata vuotta sitten. Kevätkesällä latvus peittyy tuoksuviin valkoisiin kukkiin. Elo–syyskuun vaihteessa kypsyvät punaposkiset isohkot omenat, joista saa maittavaa mehua ja sosetta. Kestävä puu talvehtii Oulun tienoilla saakka.

 

Malus-hybridi
Riippaomenapuu ’Cheal’s Weeping’
Vyöhykkeet I–III

Kukkiva puu on kuin tuoksuva kukkavirta. Täyteläisen ruusunpunaiset kukat puhkeavat rusottavien nuorten lehtien lomaan toukokuun lopulla. Myöhemmin kesällä lehdet ovat vihreät. Pienet punaiset omenat koristavat talvisia oksia. Suositellaan Etelä-Suomeen vyöhykkeille I–III.

Malus-hybridi
Riippaomenapuu ’Red Jade’
Vyöhykkeet I–III

Hurmaavasti tuoksuvat kukat ovat nuppuisina roosat, avoimina valkoiset. Kirsikankokoiset omenat kruunaavat puun kauneuden: oksat näyttävät siltä kuin ne olisi kiedottu punaisiin jadehelminauhoihin. Suositellaan Etelä-Suomeen vyöhykkeille I–III.