Picea abies sp

Kuusten erikoismuodot

Puiden vaihteleva ulkonäkö on herättänyt puutarhaharrastajissa aina kiinnostusta. Merkintöjä havainnoista on 1700-luvulta saakka. Mielenkiintoisimmat erikoisuudet on valittu kokoelmiin ja niitä on lisätty ja kasvatettu koristepuiksi.

 

Kotoinen kuusemme on erityisen monimuotoinen. Vaihtelua esiintyy kasvutavassa, neulasten värissä, rungon ja kuoren sekä käpyjen rakenteessa. Kaikenlaisia kiehtovia kummajaisia on luonnosta löytynyt. Valitsimme kampanjatuotteiksi valikoiman erilaisia kotimaisia luonnon itsensä jalostamia erikoiskuusien muotoja Vartetut erikoiskuuset ovat todellinen aarre ja suomalaisen taimitarhan harrastaneisuuden ja taitavan käsityön tulos. Harvinaista herkkua taimimarkkinoilla!

1. Käärmekuusi

Picea abies f. virgata

Käärmekuuselle on ominaista, että silmuja ja oksia tai sivuoksia muodostuu vain vähän. Pääoksat työntyvät rungosta jäykkinä ja harvaan haaroittuneina. Lisäksi oksien kärkiosia peittävät säteittäisesti tavallista pitemmät ja paksummat neulaset. Käärmekuusi on metsäpuidemme tunnetuimpia erikoismuotoja.

2. Kultasurukuusi ’Haapasten Kulta’

Picea abies f aurea ’Haapasten Kulta’

’Haapasten Kulta’ on kapealatvainen kultakuusi, joka on syntynyt surukuusten risteytyksestä. Risteytyskokeesta löydettyä ”kultasurukuusta” lisättiin pistokkaina Haapastensyrjän Rotupuistoon. ’Haapasten Kullan’ uusien versojen keltainen väri muuttuu vihreäksi juhannuksen jälkeen.

3. Surukuusi ’Sälinkään pilari’

Picea abies f.pendula ’Sälinkään pilari’

Surukuusi Sälinkään Pilari on ensimmäisiä surukuusien kantapuita, minkä alkuperä on Mäntsälän Sälinkään kylässä. Sälinkään Pilarissa on normaalia pitemmät neulaset. Oksan kärjet sojottavat sivuille.

4. Pöytäkuusi ’Tapion Pöytä’

Picea abies f.pendula ’Tapion Pöytä’

Taimikoko 30-40 cm

’Tapion Pöytä’ on pöytäkuusen (Picea abies f. pendula) uusi viljelylajike. Pöytäkuusikantapuu E2165 valittiin Suomusjärveltä vuonna 1963. ’Tapion Pöytä’ kasvaa enemmän leveyttä kuin korkeutta. Se on yleensä tasalatvainen ja yksirunkoinen.

5. Mätäskuusi ’Hiisi’

Picea abies ’Hiisi’

Surukuusena (Picea abies f. pendula) Tohmajärveltä vuonna 1966 valitun kantapuun K1487 vartteet kasvavat ilman latvaa vaakatasossa kiemurrellen tai mätäsmäisesti. Vartteiden ulkonäkö vaihtelee suuresti, mutta yhteistä niille on latvan puute. Tällä tavoin kasvavalle kuusen muodolle ei ole vakiintunutta nimeä. Tässä sille on annettu sen muotoa kuvaava nimi ”mätäskuusi”. Kloonille K1487 on annettu lajikenimi ’Hiisi’.

Kuvitus: Ella Räty

Ihana Piha
2019, Koristepuut
Avainsanat
koristepuu, kuusi