Viinitarpeet omasta puutarhasta

Viinitarpeet omasta puutarhasta

Viiniköynnösten satoa notkuvat oksat ovat jääneet kangastelemaan monen Etelä-Euroopassa matkanneen muistikuviin. Herkkusuu muistelee haikeana suoraan viljelyksiltä kerätyn auringon kypsyttämien makeiden rypäleiden täyteläistä makua, joka vie voiton lähikaupan hedelmätiskiltä noudetusta tertusta.

Enää ei tarvitse haaveilla kaukaisista viinitarhoista, sillä olemme koonneet Viherrinki-myymälöihin valikoiman viiniköynnöslajikkeita, joista myös suomalainen kotipuutarhuri voi kasvattaa oman viinitarhan puutarhansa lämpöiseen sopukkaan. Valikoimissa löytyy myös Keski-Suomen korkeudelle saakka kestäviä lajikkeita. Arempia lajikkeita tai pohjoisemmassa voi viiniköynnöksen istuttaa isoon ruukkuun kasvi- tai viherhuoneeseen. Ruukussa kasvavan viiniköynnöksen voi siirtää talvehtimaan kellariin tai autotalliin. Talviaikaan viiniköynnös ei tarvitse valoa ja kosteuttakin hyvin vähän. Lämpötilaksi riittää muutama aste yli nollan, mutta lepotilassa oleva köynnös ei kärsi tilapäisestä muutaman asteen pakkasestakaan.

Reheväkasvuinen viiniköynnös on myös upea puutarhan koriste tai vihreä seinämä terassille tai parvekkeelle. Vehmaat köynnökset antavat syksyllä rypälesatoa ja suojaa kesähelteellä vaikka pergolassa. Sen komea syysväritys kruunaa syksyisen puutarhan.

Valon ja lämmön ystävä

Paras paikka viiniköynnökselle on puutarhan lämpimin ja valoisin kohta kuten rakennuksen eteläseinusta. Eteläisimmillä vyöhykkeillä menestyviä lajikkeita voi kasvattaa lasitetulla parvekkeella ja kasvihuoneessa. Isossa ruukussa kasvavan viiniköynnöksen voi siirtää talvehtimaan kellariin tai autotalliin.

Syvä istutus parantaa talvehtimista. Avomaalla kasvaville viiniköynnöksille on hyvä laittaa juuriston talvisuojaksi reilusti turvetta tai kuoriketta. Versot voi laskea maahan ja suojata ne ilmavalla katteella.

Ensimmäisenä vuonna viiniköynnökselle annetaan alkukesästä varovasti yleislannoitetta, loppukesän syyslannoitus parantaa talvehtimista.

Leikkauksilla ohjataan kasvua

Ensimmäisenä vuonna viiniköynnöstä voi leikata jo elokuun lopussa. Näin kasvi tuleentuu nopeammin ja kestää paremmin talvea. Jatkossa leikataan myöhään syksyllä tai talvella. Avomaalla viiniköynnös kannattaa leikata matalaksi, jolloin se on helppo suojata. Kesäleikkauksilla karsitaan liiallinen kasvu, terttuja varjostavat lehdet ja versot sekä pienimarjaiset tertut. Kasvin voima ohjautuu silloin jätettyjen rypäleiden kasvuun ja kypsymiseen. Koriste- ja peittokasvina kasvatettavaa viiniköynnöstä leikataan vähemmän.

Tiesitkö?

Viiniköynnös on vanhimpia hyötykasveja. Sen alkukotina pidetään Kaukasusvuoristoa ja Kaspianmeren ympärillä olevia alueita, joista viininviljely levisi Välimeren alueille ja saavutti nykyisen laajuutensa Euroopassa noin 2 000 vuotta sitten.

Hanki parhaat viiniköynnökset Viherrinki-myymälästäsi

’Hazaine Sladkii’ on venäläinen lajike. Se on talvenkestävä avomaalla vyöhykkeillä I-III. Lajikkeen tiedetään selvinneen hyvin jopa -30°C asteen pakkasista. Marjat ovat keskikokoiset, pienet, siniset, makean aromaattiset ja ne sisältävät runsaasti C-vitamiinia. Sato kypsyy syyskuun alussa.

’Jubileinaja Novgoroda’ on myös venäläinen jaloste, jonka talvenkestävyys on hyvä IV-vyöhykkeelle saakka. Marjat ovat pienet, vihreät ja maukkaat. Versot talveentuvat aikaisin. Avomaalla kasvatettaessa suositellaan kevyttä suojausta talveksi.

’Rondo’ on tshekkiläinen lajike, jota suositellaan muovi- tai kasvihuonekasvatukseen, sillä se lähtee keväällä aikaisin kasvuun ja on arka keväthalloille. Avomaalla kasvatettaessa suositellaan suojausta talveksi. Marjat ovat tummansiniset, keskikokoiset ja aromikkaat.

’Zilga’ on latvialainen erittäin talvenkestävä tarhaojukkaviini lajike. Suositellaan IV-vyöhykkeelle saakka. Sen oksat puutuvat aikaisin ja se kestää jopa -40 astetta pakkasta. Marjat ovat keskikokoiset ja siniset. Maku on mieto ja hieman mustikkainen. Rypäleet kypsyvät syyskuun puoliväliin mennessä. Versot talveentuvat hyvin, mutta keväällä ’Zilga’ on arka yöhalloille. Toisin kuin aitoviinilajikkeet, ’Zilga’ viihtyy happamassa maassa.

’Somerset Seedless’ on talvenkestävin meillä viljeltävistä siemenettömistä Vitis-lajikkeista. Se kestää pakkasta jopa -30˚C. Vaalean punavioletit, makean mansikkaiset rypäleet kypsyvät varhain lämpimällä kasvupaikalla. Vyöhykkeet I–III, hyvin talvisuojattuna selviytyy myös pohjoisempana.

Avainsanat: